Niin saapui keskiviikko ja silmäkeskus kutsui. Ilmoittauduimme hyvissä ajoin ja neuvonnan nainen opasti meidät perille. Aikamme odotettuamme pääsimme sairaanhoitajan luokse joka laittoi ensimmäiset mustuaisia laajentavat tipat ja lupasi tulla laittamaan toiset tipat 5 minuutin päästä. Aikaa meni likemmäs vartti. Sairaanhoitaja tuli luoksemme käytävälle ja laittoi uudet tipat Nomppiksen silmiin. Sanoi pääsevämme parinkymmenen minuutin sisään lääkärille. Aikaa meni vielä kolmisen varttia.
Lääkäri tutki silmiä ensin yhdellä lampulla, sitten toisella, sitten sanoi hakevansa silmänpainemittarin ja tutki silläkin. Sitten sanoi hakevansa vielä toisenlaisenkin mittarin ja tutkivansa silläkin. Sen haettuaan sanoi hakevansa vielä toisen lääkärinkin tutkimaan myös. Yhdessä he sitten mittailivat paineita silmistä ja koittivat ultrailla niitä ja tutkia tavalla jos toisella. Siinä onnistumatta. Punaheijasteettomaan silmään ei vaan nähnyt sisälle vaikka mitä teki. Haettu silmälääkäri selitti silmän pinnan olevan niin samea ettei sen läpi näe ja silmässä olevan todella korkean paineen. Lääkäri epäili vahvasti vauvalla olevan glaukooman, viherkaihin silmänpainetaudin, harmaakaihin sijaan. Kun ei nähnyt silmän sisälle ei pystynyt poissulkemaan molempien kaihien olemassa oloa. Ohjelmoitaisiin molempien silmien tutkiminen nukutuksessa ja aloitettaisiin siihen asti tipat silmään joilla ajettaisiin painetta alas. Nukitustutkimus olisi lopulta seuraavan viikon torstaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti